Ihmisversoja-nuortenromaanini on saapunut painosta – ja näyttää kuulkaas hyvältä! Olen todella tyytyväinen Hannele Haraldin luomaan kansikokonaisuuteen sekä ylipäätään koko teoksen luettavuuteen. Tuntui myös kutkuttavalta päästä kirjoittamaan ensimmäiset omistuskirjoitukset tutuille nuorille.
Ihmisversoja on muuten teemoiltaan varsin ajankohtainen kirja: eilisessä Helsingin Sanomissa julkaistiin Antti Tiaisen kirjoittama artikkeli, jossa tulevaisuudentutkija Gerd Leonhard pohtii ihmiskunnan ja teknologian suhdetta. En halua paljastaa romaanini juonenkäänteitä, mutta tulevaisuuden teknologian käyttömahdollisuudet ja niiden eettisyys nousevat Ihmisversoissa merkittäväksi kysymykseksi.
Teokseni on syntynyt Usva-akatemia-kirjoittajapiiriltä saamani kannustuksen voimalla. Kirjailija Anne Leinosen luotsaamalle piirille saatiin tukea Koneen säätiöltä kahdeksi vuodeksi (2017-2019), jotta pohdiskelisimme tapaamisissamme rohkeasti utopioiden mahdollisuuksia kaunokirjallisuudessa ja kehittäisimme käsikirjoituksiamme. Ihmisversoja-romaanini on optimistinen tulevaisuusvisio, sillä teoksen maailmassa ihmiskunta on selättänyt ilmaston lämpenemisongelman muun muassa keksimällä uusia – tosin kalliimpia – polttoaineratkaisuja jätemuovista ja antimateriasta. Tekoälysovelluksille on puolestaan asetettu tiukkoja eettisyysrajoituksia.
Mutta miten tulevaisuuden ihmiset viihtyvät tällaisessa maailmassa? Sen saat luonnollisesti selville lukemalla teoksen 🙂
Taru Kumara-Moisio 