Koiranunta-teoksen julkkarijuhlat pidettiin osana Pispalan kirjaston ja Tahmelan huvilan Lastenlauantai-teemapäivää eilen 6.4.2024. Jäi hyvä mieli siitä, että tapahtumaan osallistui niin runsaasti lapsia ja lapsenmielisiä. Minulla oli mukana hoitokoirani Donna, ja kuvittaja Kaisa-Tuulia oli ottanut kaverikseen Dali-koiransa. Pelkäsin etukäteen, että koirat eivät viihdy tungoksessa, mutta hyvin sujui kummankin karvaturrin kanssa. Enostone-kustantamon Kalle Niinikangas haastatteli minua ja Kaisa-Tuuliaa, ja yleisökin sai esittää kysymyksiä ja kommentteja. Haastattelun jälkeen oli vuorossa satutuokio Koiranunta-teoksen siivin – oli ihana lukea tarinaa niin vastaanottavaiselle yleisölle; yhteiseläytyminen teoksen maailmaan onnistui mainiosti. Lopuksi söimme queer-henkeen sateenkaaripopcorneja! Sydämellinen kiitos kaikille paikalle tulleille ❤
Olen liikuttunut ensimmäisen lastenkirjani julkaisusta, sillä lapset tuntuvat niin tärkeältä kirjallisuuden kohdeyleisöltä. Itse rakastin pienenä kuvakirjojen lainaamista kirjastosta ja teosten tarjoamia hämmästyttäviä mielikuvitusmaailmoja yhdessä tai yksin lukien. En olisi sellainen kuin olen ilman lastenkirjallisuutta. Lisäksi tuntuu erityiseltä, että ensimmäinen lastenkirjani kertoo koirasta – olin nuoruudessani niin monta vuotta surullinen aina ajatellessani auton alle jäänyttä koiraani, että oli jo aikakin löytää uudestaan koirailo kirjoittamisen ja hoitokoirailun kautta.
Koiranunta-teoksesta on ollut mukavaa saada innostunutta palautetta tutuilta ja #kirjagramin kautta. Pulmu Kailamo kuvaa Instagram-postauksessaan teosta näin:
“Kirja kertoo Dali-koirasta, jolla on tapana tehdä, noh, koiruuksia. Eräänä päivänä Dali repii emäntänsä lempirepun, mistä emäntä kimmastuu kovin. Tästä tarina lähtee villiin koiranlaukkaan: katuva Dali uneksii itsensä lukijaksi, sinuksi, ja ryhtyy pohtimaan, olisiko sittenkin parempi olla toisenlainen.
Omasta lapsuudestani on tietysti vierähtänyt jo muutama vuosikymmen, mutta siitä huolimatta Koiranunta oli innoittava lukukokemus, yhtä aikaa riemukas, surrealistinen ja sympaattinen. Uskon, että nuoremmatkin lukijat kiinnostuvat pohtimaan sen äärellä, mitä oikein tapahtui ja kenelle – ja miksi.
Kuvituksen kirjaan on tehnyt Kaisa-Tuulia Tuomi. Dali-koira on oivaltavan ilmeikäs ja sen ympäristö todella kauniisti rakennettu kasveineen, pienine eläimineen, esineineen ja valon ja varjon vaihteluineen. Näin sekä tarina että kuvat tarjoavat elämyksiä useammaksikin lukukerraksi.”
*
Kuulumisia näin muuten: minulle myönnettiin Taiteen edistämiskeskuksen kohdeapuraha varhaisnuorille tarkoitetun romaanitrilogian ensimmäisen osan kirjoittamiseen. Tuntuu merkitykselliseltä ja omalta saada kirjoittaa lapsille ja nuorille, vaikka aikuisille tarkoitetussa romaanikäsikirjoituksessanikin riittää vielä muokkaamista. Sain myös kesäksi töitä Pentinkulman päivien kulttuurituottajana. Ja niin, olen yrittänyt huolehtia jaksamisestani karsimalla kaikkea muuta liiallista touhuamista, viettämällä laatuaikaa ystävien kanssa ja käymällä avannossa mahdollisimman usein.
Taru Kumara-Moisio 