“Tutkija Tarja Amebius (pelinjohtaja) on kutsunut tuttuja tutkijaystäviään kesken kesäloman vieton koolle videoyhteyden kautta. Erityisen harvinaisiin kihararipsieläimiin kuuluva syherötohvelieläinpopulaatio on kuolemassa ja tarvitaan nopeita niksejä, miten yksi jäljelle jäänyt saadaan pelastettua.”
Tämä oli keksimäni pienen etä-edularppidemonstraationi lähtötilanne. Pidin Zoomin kautta ”Edularppausta etänä – opeta ja opi roolissa ruudulla” -työpajasession DigiErko-opiskelijoille. Edularppauksesta esitelmöiminen on minulle vanhastaan tuttua, mutta etäviestintä oli mielenkiintoinen haaste: kuinka saada isohko joukko larppaamaan etänä niin, että kaikki pääsevät halutessaan ääneen? Lopputulos oli onneksi hymyilyttävä ja jälkikeskustelu kannustavaa. Painoin mieleeni, että jatkossa voisi ainakin sopia etukäteen puheenvuorojen pyyntömerkeistä ja rakentaa kanavista ”huoneita”, joissa voisi käydä keskustelemassa rooleissa välillä pienemmän ryhmän kesken.
Toinen muisto, jonka haluan maaliskuulta tallettaa tänne kirjailijasivustolleni, liittyy ilmastolukupiiriin. Ylöjärven kirjaston järjestämä etälukupiiri siirrettiin myöhemmin toteutettavaksi, mutta sain innostettua Ylöjärven lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kakkoskurssilaiset lukupiireilemään. Opiskelijat valitsivat luettavakseen joko ilmastonmuutosteemaa käsittelevän romaanin tai tietokirjan. Hyödynsimme ilmastolukupiiri.fi -sivuston teoslistoja. Varsinainen keskustelu eteni Teamsissa lähinnä peräkkäisten suullisten kirjaesittelyjen varassa, mutta ilahduin myöhemmin opiskelijoiden kirjoittamia tekstejä lukiessani, sillä teokset näyttivät aidosti herättäneen ajatuksia ja jopa kannustaneen toimintatapojen muutoksiin.
Taru Kumara-Moisio 